Teknologian tutkimuskeskus VTT kertoi 29. syyskuuta kansainvälisestä SUSTAINET-innovate-hankkeesta, jossa kehitetään kriittisten palveluiden tietoturvaa ja toimintavarmuutta. Hanke yhdistää tekoälyn, digitaaliset kaksoset ja erilaiset viestintäverkot. Kohteina ovat esimerkiksi viranomaisviestintä, raideliikenne, teollisuus ja muut palvelut, joiden häiriöt voivat vaikuttaa laajasti yhteiskunnan toimintaan.
Ajatus on, että verkot ja järjestelmät voisivat havaita poikkeamia aiempaa nopeammin ja tuottaa päätöksentekijöille parempaa tilannekuvaa. Tekoäly voisi esimerkiksi tunnistaa epätavallisen liikennemallin tai laitteen toiminnan muutoksen. Digitaalinen kaksonen puolestaan tarkoittaa todellisen järjestelmän mallia, jonka avulla voidaan tarkastella häiriötilanteita ja testata erilaisia korjausvaihtoehtoja ennen toimintaa oikeassa ympäristössä.
VTT:n mukaan tavoitteisiin kuuluu myös satelliitti- ja maanpäällisten yhteyksien yhdistäminen. Se voi olla erityisen hyödyllistä alueilla, joilla yksittäisen verkon katkeaminen vaarantaisi palvelun jatkuvuuden. Tällaisia tilanteita voi syntyä esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla, poikkeusoloissa tai liikkuvissa järjestelmissä, joiden yhteydet eivät ole jatkuvasti samanlaisia.
Tekoälyn käyttö kriittisissä palveluissa vaatii tavallista tiukempaa varmistamista. Väärä hälytys voi aiheuttaa turhaa työtä, mutta havaitsematta jäävä todellinen häiriö voi olla huomattavasti vakavampi. Automaatio on rakennettava niin, että sen päätelmät ovat tarkistettavia, valvonta voidaan tarvittaessa siirtää ihmiselle ja järjestelmä toimii myös ilman internetyhteyttä tai silloin, kun tekoälykomponentti ei ole käytettävissä.
Digitaalinen kaksonen voi helpottaa myös häiriöiden jälkikäteistä analysointia. Jos verkossa ilmenee poikkeava tapahtumasarja, sen olosuhteita voidaan verrata mallinnettuihin tilanteisiin ja etsiä selityksiä ilman, että oikeaan palveluun puututaan hallitsemattomasti. Käyttökelpoisuus riippuu silti siitä, kuinka tarkasti digitaalinen ympäristö vastaa todellista infrastruktuuria ja miten usein malli päivitetään.
VTT:n hankkeessa kiinnostava näkökulma on energiatehokkuus. Jatkuva tietojen lähettäminen etäisiltä laitteilta voi kuluttaa runsaasti energiaa ja lisätä tiedonsiirtokustannuksia. Jos osa havainnoinnista ja analyysistä tehdään paikallisesti, verkkoon voidaan mahdollisesti lähettää vain olennaiset tapahtumat. Tämä hyöty on vielä todennettava hankkeen mittauksissa ja kenttäkokeissa.
VTT:n tiedotteen mukaan kokonaisuus kokoaa 103 organisaatiota 11 maasta. SUSTAINET-innovate-osuudessa on 37 organisaatiota viidestä maasta. Suomen konsortion rahoituspäätös tehtiin heinäkuussa 2026, ja hankkeen on määrä jatkua lokakuuhun 2028. Nämä luvut kuvaavat kehityshankkeen laajuutta, eivät vielä valmiiksi käyttöön otetun järjestelmän vaikutuksia.
Suomelle hanke on esimerkki siitä, miten tekoälytutkimus liittyy suoraan huoltovarmuuteen. Teknisesti onnistunut ratkaisu voi parantaa reagointia häiriöihin ja vähentää energiankulutusta, mutta hyöty on osoitettava kenttäkokeissa. Toimituksen jatkoseurannassa olennaisia ovat koetulokset, turvallisuusarvioinnit ja tieto siitä, missä palveluissa ratkaisuja lopulta sovelletaan.
