Ruokalähettipalvelu Just Eat on pyytänyt anteeksi tekoälyllä tuotettuja ruokalistakuvia, joista osa kuvasi annoksia virheellisesti. PetaPixel raportoi 21. lokakuuta erityisen huomiota herättäneestä esimerkistä: perinteiseen irlantilaiseen soodaleipään liittyvä pekoni- ja kananmuna-annos oli tulkittu kuvassa kirjaimellisesti virvoitusjuomaksi, jossa ruoka näytti kelluvan. Todellinen annos ja kuvassa esitetty tuote eivät vastanneet toisiaan.
Tapaus syntyi kokeilusta, jossa palvelu käytti generatiivista tekoälyä luodakseen ruokatuotteille esittelykuvia. Pieniltä ravintoloilta ei aina löydy laadukkaita valokuvia jokaisesta annoksesta, joten automaattinen kuvitus voisi periaatteessa auttaa täyttämään tämän aukon. Ongelma on, että kielimalli tai kuvageneraattori ei automaattisesti tunne alueellisten ruokanimien merkitystä. Sama sana voi tarkoittaa eri asiayhteyksissä aivan eri asiaa.
Soda bread tarkoittaa leipää, jonka kohottamiseen käytetään ruokasoodaa. Kun nimi irrotetaan ruokakulttuuristaan, tekoäly saattaa tulkita englannin sanan soda juomaksi. Tällainen kielivirhe muuttuu vakavammaksi, kun se näkyy ostajalle tuotteen valokuvana. Ruokalistakuvan tehtävä on auttaa asiakasta arvioimaan, mitä hän todella tilaa, eikä vain tehdä annoksesta houkuttelevan näköistä.
Just Eatin mukaan ongelmalliset kuvat poistetaan ja kyseistä kokeilua on keskeytetty. Palvelun reaktio osoittaa, että generatiivisten kuvien hyödyntäminen kaupallisessa tuoteluettelossa vaatii erilaista laadunvalvontaa kuin esimerkiksi mainonnan tunnelmakuvitus. Myyjän hyväksyntä, alkuperäisen tuotteen tarkka kuvaus ja ihmisen tekemä lopputarkistus ovat käytännössä välttämättömiä.
Yrityksille tapaus tarjoaa sekä varoituksen että mahdollisuuden. Tekoäly voi auttaa rakentamaan valokuvausohjeita, poistamaan taustoja, korjaamaan valaistusta tai yhtenäistämään oikeista annoksista otettuja kuvia. Nämä käyttötavat voivat olla turvallisempia kuin sellaisen ruoka-annoksen generoiminen kokonaan, jota tekoäly ei ole koskaan nähnyt.
Kyseessä ei ole näyttö siitä, että kaikki tekoälyllä tehdyt tuotekuvat olisivat käyttökelvottomia. Se osoittaa kuitenkin, ettei fotorealistisuus ole sama asia kuin tosiasioihin perustuva tarkkuus. Kun kuvan on tarkoitus esittää ostettava tuote, luotettavuus menee visuaalisen näyttävyyden edelle.
