Juha Sipilä varoittaa Suomen jäävän tekoälyn kehitysmaaksi – datakeskuksilta vaaditaan enemmän kuin sähköä

SUOMEN TEKOÄLYTULEVAISUUS EI RATKEA PELKILLÄ DATASALEILLA

Suomeen suunnitellut datakeskukset voivat tuoda investointeja, työpaikkoja ja kysyntää sähköntuotannolle. Entisen pääministerin Juha Sipilän mielestä tämä ei kuitenkaan riitä: Suomen pitäisi hyödyntää investoinnit myös oman tekoälyosaamisensa ja liiketoimintansa kasvattamiseen.

Sipilä arvioi 18. lokakuuta Kauppalehden Talousaamun viikonloppulähetyksessä, että Suomi voi jäädä tekoälyn kehityksen sivustakatsojaksi, jos ulkomaisille toimijoille tarjotaan vain maa-alueita ja sähköä. Hän näkee samalla mahdollisuuden päästä mukaan kansainvälisen teknologiateollisuuden arvoketjuihin.

Kauppalehden haastattelussa Sipilä painotti erityisesti tekoälyn käytännön soveltamista. Suomalaisilla yrityksillä, tutkijoilla ja julkisella sektorilla pitäisi hänen mukaansa olla rohkeutta muuttaa käytettävissä oleva laskentateho uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi.

KESKUS EI AUTOMAATTISESTI TEE SUOMESTA TEKOÄLYMAHTIA

Datakeskus on rakennus ja tekninen kokonaisuus, jossa sijaitsee palvelimia, verkkolaitteita ja niiden tarvitsemaa sähkö- ja jäähdytysinfrastruktuuria. Se voi palvella esimerkiksi pilvipalveluja, yritysjärjestelmiä tai tekoälymallien kouluttamista ja käyttöä.

Suuret investoinnit eivät silti itsessään takaa, että Suomessa kehitettäisiin uusia tekoälymalleja, palkattaisiin alan tutkijoita tai syntyisi kotimaisia ohjelmistoyrityksiä. Nämä hyödyt riippuvat esimerkiksi datakeskusten käyttötarkoituksesta, yhteistyöstä korkeakoulujen ja yritysten kanssa sekä siitä, millaiset mahdollisuudet suomalaisilla toimijoilla on saada laskentakapasiteettia käyttöönsä.

Sipilä nosti haastattelussa esille myös Googlen kaltaisiin kansainvälisiin teknologiayhtiöihin avautuvat yhteydet. Hänen näkemyksensä mukaan Suomi voisi saada investointien kautta aiempaa vahvemman aseman teknologia-alan kehitystyössä. Tämä on Sipilän esittämä mahdollisuus, ei tieto sovitusta tutkimus- tai kehitysyhteistyöstä.

ENERGIA, HUKKALÄMPÖ JA KULUTUSHUIPUT ESILLE

Sipilä ehdottaa datakeskusyhtiöille velvoitteita, jotka liittyisivät sähköntuotantoon, kulutuksen huippujen tasaamiseen ja toiminnassa syntyvän hukkalämmön hyödyntämiseen. Hänen mukaansa liiketoiminnan nykyinen kannattavuus mahdollistaisi myös nykyistä laajempia vastuita.

Ehdotukset ovat keskustelunavauksia eivätkä sellaisinaan uusia lakisääteisiä vaatimuksia. Niiden käytännön toteutus edellyttäisi erillistä arviointia esimerkiksi energiamarkkinoiden, sähköverkon ja investointien vaikutusten näkökulmasta.

Datakeskukset tarvitsevat tasaisesti sähköä mutta myös paljon jäähdytystä. Hukkalämmön talteenotto ja kulutusjousto voivat tietyissä sijainneissa vähentää energiajärjestelmän kuormitusta tai hyödyttää kaukolämpöverkkoa. Käytännön mahdollisuudet vaihtelevat hankkeittain.

KAJAANIN LUMI OSOITTAA, ETTÄ SUOMESSA ON JO LASKENTAOSAAMISTA

Sipilä viittasi Kauppalehden haastattelussa Kajaanissa sijaitsevaan LUMI-supertietokoneeseen esimerkkinä Suomen olemassa olevasta vahvuudesta.

LUMI on eurooppalainen suurteholaskennan järjestelmä, jota ylläpidetään CSC:n datakeskuksessa Kajaanissa. EuroHPC-yhteisyrityksen mukaan sen mitattu suorituskyky on noin 386 petaflopsia, ja se sijoittui kesäkuun 2026 TOP500-listalla maailman 11. tehokkaimmaksi supertietokoneeksi.

Supertietokoneen laskentaresursseja käytetään muun muassa tieteelliseen tutkimukseen, simulointiin ja tekoälyyn. Sen merkitys ei rajoitu palvelinkoneisiin: ympärille on rakennettu tutkimusosaamista, palveluja ja kansainvälistä yhteistyötä.

UUSI LUMI-AI ON JO TILATTU

Suomen asemaa vahvistaa elokuussa 2026 allekirjoitettu sopimus uudesta LUMI-AI-supertietokoneesta. EuroHPC-yhteisyritys tilasi järjestelmän Kajaaniin LUMI AI Factoryn käyttöön.

EuroHPC:n mukaan hankinnan kokonaisbudjetti on 387,8 miljoonaa euroa. Tavoitteena on jopa kymmenkertaistaa tekoälylaskennan kapasiteetti nykyiseen LUMI-järjestelmään verrattuna. Järjestelmän arvioidaan tulevan käyttäjien saataville vuonna 2027. Nämä ovat hankkeen tavoitteita, eivät jo toteutuneita tuloksia.

LUMI-AI on suunnattu erityisesti eurooppalaisten startup- ja pk-yritysten sekä tutkimusorganisaatioiden tarpeisiin. Tämä on juuri sellaista infrastruktuuria, jonka kautta suomalaiset kehittäjät voivat päästä käsiksi muuten vaikeasti saatavilla olevaan laskentatehoon.

THE PROMPTIN ANALYYSI: TÄRKEINTÄ ON, MITÄ LASKENTATEHOLLA SAADAAN AIKAAN

Sipilän huomio kohdistuu olennaiseen eroon: investoinnin sijaintimaa ei automaattisesti ole investoinnin tuottaman teknologian kehittäjä tai omistaja.

Jos Suomi haluaa vahvistaa asemaansa tekoälytaloudessa, tarvitaan datakeskusten lisäksi koulutusta, tutkimusta, yritysten tuotekehitystä ja mahdollisuuksia ottaa tehokkaita malleja käyttöön teollisuudessa, terveydenhuollossa ja palvelualoilla. Julkisesti rahoitettu laskentakapasiteetti, kuten LUMI-AI, voi täydentää kaupallista pilvitarjontaa.

Toinen kysymys koskee datakeskusten energiavaikutuksia. Hankkeiden kokonaishyöty riippuu siitä, miten suuria työpaikka- ja verotulovaikutukset lopulta ovat, mitä sähköjärjestelmältä vaaditaan ja pystytäänkö syntyvää lämpöä hyödyntämään. Yleispätevä vastaus ei synny yhden datakeskuksen perusteella.

Sipilän varoitus kiteytyy näin: Suomi voi joko tarjota tekoälytaloudelle infrastruktuuria tai yrittää rakentaa sen varaan myös omaa osaamistaan ja kilpailukykyään. Nämä vaihtoehdot eivät sulje toisiaan pois, mutta jälkimmäinen edellyttää aktiivisia päätöksiä.

LÄHTEET

Kauppalehti / Talousaamu, Juho Silventoinen ja Mari Haavisto, 18.10.2026: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/7b81c665-8954-4ae1-a0fa-9f33b7c73eaa

EuroHPC JU, LUMI-AI-hankintasopimus, 31.8.2026: https://www.eurohpc-ju.europa.eu/eurohpc-ju-signs-contract-deploy-lumi-ai-supercomputer-2026-08-31_en

EuroHPC JU, LUMI-supertietokoneen tekniset tiedot: https://www.eurohpc-ju.europa.eu/supercomputers/our-supercomputers_en