Euroopan komission tekoälytoimisto ja kansalliset viranomaiset saivat 2. elokuuta 2026 uusia mahdollisuuksia valvoa EU:n tekoälyasetuksen noudattamista. Komission 31. heinäkuuta julkaiseman tiedotteen mukaan samalla alettiin soveltaa uusia läpinäkyvyyttä koskevia sääntöjä. Niiden tarkoituksena on auttaa ihmisiä tunnistamaan tilanteet, joissa he ovat vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa tai joissa sisältöä on tuotettu tai muokattu tekoälyllä.
Sääntely koskee esimerkiksi tiettyjä keskustelurobotteja ja niin sanottuja deepfake-sisältöjä. Viranomaisaineistossa kuvataan myös koneellisesti luettavia merkintöjä tekoälyllä luodulle tai muokatulle materiaalille. Velvoitteiden yksityiskohtiin liittyy poikkeuksia ja tapauskohtaisia tulkintoja, joten kaikkia automaattisesti muokattuja kuvia tai yksittäisiä käyttötapoja ei pidä käsitellä samanlaisina.
Asetuksen soveltaminen tapahtuu vaiheittain. Kiellettyjä tekoälykäytäntöjä ja tekoälylukutaitoa koskevia vaatimuksia alettiin soveltaa jo helmikuussa 2025. Yleiskäyttöisten tekoälymallien velvoitteita puolestaan tuli sovellettavaksi elokuussa 2025. Osassa korkean riskin käyttötapauksista aikataulu on pidempi: komission syksyllä 2026 ylläpitämän ohjeistuksen mukaan tietyt velvoitteet alkavat joulukuussa 2027 ja säänneltyihin tuotteisiin sisältyvien järjestelmien osalta elokuussa 2028.
Käyttäjälle muutokset voivat näkyä palvelun ilmoituksina, sisällön alkuperämerkintöinä ja selkeämpinä käyttöehtoina. Yrityksille ne tarkoittavat dokumentoinnin ja prosessien kehittämistä. Esimerkiksi markkinointitoimiston on arvioitava, miten automaattisesti tehtyjä kuvia ja videoita merkitään, ja asiakaspalveluyrityksen, miten asiakkaalle kerrotaan tekoälyn osallistumisesta keskusteluun.
Erityisen olennaista on erottaa säädöksen voimaantulo, soveltamisen alkaminen ja valvontaviranomaisen toimivallan käynnistyminen. Nämä eivät aina tarkoita samaa päivää eivätkä välttämättä koske kaikkia järjestelmiä. Jos verkkopalvelu julkaisee esimerkiksi synteettisen videon, sen tulee ensin arvioida sisältö ja käyttötapa, sen sijaan että se olettaisi yhden yleisen merkintäsäännön pätevän kaikkialla.
Sääntelyn tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida vasta käytännössä. Läpinäkyvyysmerkintä voi auttaa käyttäjää, mutta liian suuri määrä epäselviä merkintöjä voi heikentää niiden merkitystä. Toisaalta vaikeasti ymmärrettävä ilmoitus ei palvele käyttäjää, vaikka se olisi teknisesti näkyvissä. Yritysten kannattaakin tarkastella uusia velvoitteita myös palvelumuotoilun ja saavutettavuuden näkökulmasta.
Asetus pyrkii vähentämään harhaanjohtamista ja luomaan yhteiset pelisäännöt EU:n sisämarkkinoille. Samalla toteutus voi olla monimutkainen pienille organisaatioille, joilla ei ole omaa juristi- tai tietoturvatiimiä. Komissio onkin julkaissut ohjeita ja valmistellut erilaisia tukijärjestelyjä, joiden tarkoituksena on helpottaa säännösten soveltamista.
THE PROMPTin kannalta tärkein uutisarvo ei ole väite, että koko tekoälyasetus olisi tullut kerralla täysimääräisesti voimaan. Olennaista on tunnistaa kunkin velvoitteen todellinen soveltamisajankohta. Organisaatioiden kannattaa laatia luettelo käyttämistään tekoälyjärjestelmistä ja selvittää niiden riskiluokka, käyttötarkoitus sekä niitä koskevat määräajat ennen kuin ne tekevät teknisiä tai oikeudellisia muutoksia.
