OpenAI ilmoitti 7. lokakuuta tuovansa GPT-6:n aiempaa laajemman käyttäjäjoukon saataville ChatGPT-palvelussa. Julkistuksen näkyvin muutos ei ole pelkästään kielimallin uusi nimi, vaan Intelligent UI -toiminto. Sen avulla ChatGPT voi vastata kysymykseen esimerkiksi ohjattavan näkymän, interaktiivisen esityksen tai tehtävään räätälöidyn käyttöliittymän muodossa. Tavoitteena on tehdä vastauksista helpommin tutkittavia ja hyödynnettäviä kuin pelkän tekstin avulla.
OpenAI kertoo, että uusi toiminto soveltuu erityisesti arkisiin tiedonhakutilanteisiin, monimutkaisten aiheiden opetteluun ja pieniin tehtäväkohtaisiin työkaluihin. Käyttäjä voi saada esimerkiksi osiin jaetun teknisen selityksen tai käyttöliittymän, jossa tietoa on mahdollista vertailla. Muutos on kiinnostava siksi, että keskustelun tuloksena syntyy tietynlainen sovellusnäkymä eikä vain ohje sen rakentamiseen.
Lokakuun julkaisun yhteydessä yhtiö kertoi vaiheittaisesta saatavuudesta: maksulliset tilaukset saivat uudistuksen ensin, minkä jälkeen käyttöönottoa laajennettiin myös Free- ja Go-käyttäjille. Saatavuuteen vaikuttavat tilaustaso, alue, työtilan asetukset ja julkaisun eteneminen. Siksi yksittäinen käyttäjä ei välttämättä näe kaikkia esiteltyjä ominaisuuksia heti. Tämä rajoitus on tärkeä erottaa siitä, mitä esittelyissä näytetään.
Uuden käyttöliittymäajattelun vaikutukset ulottuvat myös verkkopalveluiden suunnitteluun. Jos asiakas voi pyytää tekoälyltä juuri kyseiseen tilanteeseen sopivan näkymän, kiinteät valikot ja valmiit lomakkeet eivät ole ainoa tapa käyttää digipalveluita. Samalla kasvaa tarve valvoa, että automaattisesti muodostettu käyttöliittymä näyttää tiedot oikein, ei piilota olennaisia varauksia ja toimii myös saavutettavasti.
Interaktiivisen esitystavan merkitys kasvaa erityisesti silloin, kun vastauksessa on monta ulottuvuutta. Esimerkiksi matkabudjetti, ohjelmiston ominaisuuksien vertailu tai oppimiseen liittyvä harjoitus sisältää usein muuttujia, joita käyttäjä haluaa säätää. Tekoälyn luoma näkymä voi tehdä tämän mahdolliseksi ilman erillistä verkkosivua. Käyttäjän on silti pystyttävä erottamaan alkuperäinen tieto ja tekoälyn tekemä tulkinta toisistaan.
OpenAI:n julkistusta kannattaa tarkastella myös kilpailuna muiden käyttöliittymäratkaisujen kanssa. Vakiintuneiden sovellusten etuna on ennakoitavuus: jokainen painike on suunniteltu, testattu ja dokumentoitu. Tekoälyn reaaliaikaisissa näkymissä käyttöliittymä voi vaihdella pyynnön mukaan. Tämä lisää joustavuutta, mutta asettaa laadunvarmistukselle uuden tehtävän, jota pelkkä kielimallin vastausten arviointi ei ratkaise.
Kouluissa Intelligent UI voi avata mahdollisuuksia vuorovaikutteisiin havainnollistuksiin. Työelämässä se voi nopeuttaa pienten tarkastelu- ja vertailutehtävien tekemistä. On kuitenkin erotettava OpenAI:n omat tuote-esimerkit riippumattomasti mitatusta hyödystä: uudistus ei itsessään todista, että työ olisi nopeampaa kaikissa käyttötapauksissa tai että mallin antamat tiedot olisivat virheettömiä.
THE PROMPTin näkökulmasta julkistus kuvaa merkittävää muutosta tekoälytuotteissa. Kilpailua ei käydä enää vain siitä, kuka osaa muodostaa parhaan vastauksen, vaan myös siitä, miten vastauksen ympärille rakentuu helposti käytettävä kokemus. Seuraavaksi ratkaisevaa on, kuinka johdonmukaisesti toiminto toimii käytännössä ja kuinka hyvin käyttäjä pystyy arvioimaan tekoälyn tuottaman näkymän luotettavuutta.
